Gramofonin Keksintö

Gramophone, joka tunnetaan myös fonografina tai levysoittimena, on laitteen käyttö toistamaan ääntä levyistä tai sylintereistä.

Gramophone, joka tunnetaan myös fonografina tai levysoittimena, on laite, jota käytetään äänen toistamiseen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa gramofoni oli Gramophone-yhtiön tavaramerkki. Vuonna 1910 termi pidettiin yleisenä, mikä tarkoitti, ettei se enää ollut suojattu tavaramerkki. Gramophone koostuu kääntöpöydästä, neulasta, sarveista ja levyistä (tai sylinteistä). Levyssä on ura, johon neula sopii. Vaikka ura saattaa näyttää sileältä, sillä on todellakin pienet taakse- ja eteenpäin poikkeamat. Neula on liitetty kalvoon, joka on kytketty sarviin. Kalvo luo äänen ja sarjaväylät ääni niin, että sitä voidaan kuunnella.

Ensimmäinen versio gramofonista keksi Thomas Edison vuonna 1887. Edison loi koneen, joka pystyi sekä tallentamaan ja toistamaan äänen käyttämällä säiliöitä, jotka olivat päällystettyjä tinafoliolla. Varhaiset tallennuslaitteet olivat vain gramofoneja taaksepäin. Ääni, joka keräsi sarvet, teki neulan värähtelemään, mikä aiheuttaisi pieniä poikkeamia vahassa. Emile Berliner on patentoitu järjestelmään levyjen äänittämistä levyille vastakohtana sylintereille. Nämä olivat ensimmäisiä äänitallenteita, jotka voidaan tuottaa massatuotannosta.

Berliner houkutteli kuuluisia muusikoita äänentämään musiikkiaan hänen järjestelmäänsä käyttäen, mikä lisäsi hänen järjestelmänsa suosioa. Hänen varhaiset levyt saattavat pitää korkeintaan 3 minuuttia musiikkia ja tämä vaikutti pop-kappaleiden pituuteen. Ennen levytään musiikki oli vain jotain, jota voitiin nauttia elävästi. Berliner antoi ihmisille mahdollisuuden omistaa musiikin itselleen.

Gramophone-levyjen jälkeen magneettinauha havaittiin olevan hyvä tapa äänittää ääntä. Nauhalta tuli digitaalisia tallenteita CD-levyjen ja minidisc-levyjen avulla. Digitaalisia äänitiedostoja voidaan nyt tallentaa mihin tahansa tietokoneeseen MP3-tiedostona. Nämä äänitiedostot voidaan jakaa nopeasti ja helposti Internetin kautta. Nykyaikaiset streaming-palvelut ovat tehneet musiikin kuuntelemisen entistä helpompaa ilman kopiointia. Vinyyli kirjaa on hiljattain herättänyt joitakin DJ-ja musiikin ystäville. Nykypäivän levysoittimissa on nyt digitaaliset lähdöt, jotka voidaan liittää elektronisiin vahvistimiin ja tietokoneisiin, jotka voivat lisätä äänenvoimakkuutta ja manipuloida ääntä.

{Microdata type="HowTo" id="10070"}

Usein kysytyt kysymykset gramofonin keksimisestä

Mikä on gramofoni?

En gramofoni on varhainen laite äänitetyn äänen toistamiseen. Se käyttää pyörivää levyä, nimeltään vinyyli, ja neulaa lukemaan urat ja tuottamaan musiikkia tai puhetta.

Miten gramofoni toimii?

En gramofoni toimii pyörittämällä levyä samalla, kun neula seuraa uria. Urista tulevat värähtelyt kulkeutuvat neulasta ja vahvistuvat äänen muodostamiseksi.

Kuka keksi gramofonin?

Gramofonin keksi Emile Berliner vuonna 1887. Hänen keksintönsä paransi aiempia äänityslaitteita käyttämällä litteitä levyjä sylinterien sijaan.

Mikä on ero gramofonin ja fonografin välillä?

Pääero on, että gramofoni soittaa litteitä levyjä (vinyylejä), kun taas fonografi käyttää sylintereitä. Gramofoni tuli suositummaksi, koska levyt olivat helpompia valmistaa ja säilyttää.

Miksi gramofoni oli tärkeä musiikin historiassa?

Gramofoni mullisti musiikin tekemällä mahdolliseksi äänitetyn äänen kuuntelemisen kotona. Se auttoi suosimaan muusikoita ja teki musiikista saavutettavampaa maailmanlaajuisesti.