Kuvakäsikirjoitus on erinomainen tapa keskittyä kirjallisten konfliktien tyyppeihin. Pyydä oppilaita valitsemaan esimerkki jokaisesta kirjallisesta ristiriidasta ja esittämään heidät käyttämällä kuvakäsikirjoituksen luojaa. Kuvakäsikirjoituksessa on esitettävä visuaalinen esimerkki jokaisesta ristiriidasta sekä kuvaus tilanteesta ja kuinka se sopii tiettyyn konfliktiluokkaan.
Kertoja taistelee vastustaakseen kuolleen miehen sydämen kauheaa tikitystä, joka häntä vaivaa.
Kertojan on valehdeltava poliisille ja peitettävä murha.
Kertoja pakkomielle vanhan miehen silmä, lopulta tappaa hänet siitä.
(Nämä ohjeet ovat täysin muokattavissa. Kun olet napsauttanut "Kopioi toiminta", päivitä ohjeet tehtävän Muokkaa-välilehdellä.)
Luoda yhtenäisen, joka näyttää ainakin kolmessa muodossa kirjallisuuden konfliktin ”paljastavia Heart”.
Aloita selittämällä opiskelijalle erityyppiset konfliktit. Yleisin ero on sisäinen vs. ulkoinen konflikti. Näissä luokissa on myös muita tyyppejä. Anna oppilaille esimerkkejä kustakin tyypistä, jotta he ovat hyvin perehtyneet erilaisten konfliktien tunnistamiseen.
Mieti hahmojen kiistan syitä. Tunnista syyt heidän sisäisille levottomuuksilleen tai konflikteilleen ulkopuolisten voimien kanssa. Ajattele heidän toiveitaan, pelkoaan, periaatteitaan ja tavoitteitaan. Pyydä oppilaita ajattelemaan ääneen ja luettelemaan nämä motiivit, koska niitä käytetään myöhemmin konfliktien tunnistamiseen.
Aluksi pyydä oppilaita määrittämään, millaisia konflikteja kerronnassa esiintyy. Selvitä, mitkä hahmot käyvät läpi sisäistä myllerrystä ja mitä voimia he taistelevat ulkopuolelta. Esimerkiksi Tell-Tale Heartissa hahmo vs. hahmo, hahmo vs. itse ja luonne vs. yhteiskunta ovat hallitsevampia.
Ajattele sisäisten ja ulkoisten konfliktien välisiä yhteyksiä. Vaikuttavatko hahmon sisäiset konfliktit siihen, miten he käsittelevät ulkopuolisia ongelmia? Pahentaako ulkopuolinen tappelu heidän sisäisiä ongelmiaan? Etsi yhteyksiä syiden ja seurausten välillä. Esimerkiksi Teoksessa Tell-Tale Heart, kertojan itsensä kanssa käymä ristiriita liittyi jotenkin hänen konfliktiinsa yhteiskunnan kanssa ja hänen epätoivoiseen tarpeeseensa saada ihmiset uskomaan hänen järkeensä.
Tarinan ensisijainen motivoiva tekijä on kertojan sisäinen myllerrys. Hänen kiehtomuksensa ja pakkomielteensä iäkkään miehen silmästä ja hänen vakuuttuneisuudestaan, että se on "korppikotkamainen", saa hänet ahdistuneemmaksi ja vainoharhaisemmaksi. Vanhan miehen murha toimii lopullisena ratkaisuna tähän. Se myös valaisee luonteen ja itsensä välisiä konflikteja, jotka voivat aiheuttaa hulluutta ihmisessä.
Tarinan pääasiallinen ulkoinen konflikti on kertojan ja vanhuksen välillä. Vanhan miehen silmästä tulee kertojan fiksaatio, ja hänen vakaumus, että se on ilkeä ja tuomitseva, saa hänet haluamaan päästä eroon tästä epämukavuuden lähteestä, joka lopulta johtaa murhaan. Toinen tarinan ulkoinen konflikti on kertoja vastaan yhteiskunta. Yhteiskunta uskoo kertojan olevan hullu, kun taas kertoja haluaa yhteiskunnan uskovan hänen järkeensä, mikä puolestaan ajaa hänet hullummaksi.