Teemoja, symboleita ja kuviot tulevat eläviksi, kun käytät kuvakäsikirjoituksen. Tässä toiminnassa opiskelijat tunnistaa teemoja ja symboleita tarinasta, ja valintojensa tueksi yksityiskohdat tekstistä.
Psyykkinen sairaus on merkittävä teema tarina, jossa kertoja hoidetaan, mikä on todennäköisin jälkeinen masennus, tai jotain vastaavaa. Kertojan eristetään, jotta voidaan paremmin parannuskeinoa itselleen, hän jää hänen mielikuvitusta tuijottaa päivittäin taustakuva. Hän ei käsitelty nykyaikaisia lääketieteen, jossa puhuvat ja lääkkeitä on määrätty; Sen sijaan hän spiraaleja syvemmälle oman mielen ja hänen mielisairautta pahenee. Tarina korostaa kärsimystä mielisairaat, varsinkin tänä ajanjaksona, kun lääkettä haetaan emotionaalista ja moraalista voimaa vastaus fyysisiä vaivoja.
Charlotte Perkins Stetson raivokkaasti vastusti hoitoon naisille, erityisesti heidän mielisairasta, jonka miesvaltainen lääketieteen alalla. Hän korostaa tätä kertojan, joka on eristetty ystävien ja muut perheen, ja hän ei odoteta tunnustamaan tunteitaan tai tilan ollenkaan. Miehensä ja muiden lääkäreiden tuolloin määrännyt ”Lepo Cure”, kehittänyt Dr. Silas Weir Mitchell (viitataan tarina), joka itse asiassa toimii pahentaa oireita mielisairauksia vieläkin. Naisten varsinkin, ne tehtiin tuntea syyllisyyttä siitä ”näkymätön sairaus”, ja niiden tarkoitus huonommuuden miehiin korostui niiden kyvyttömyys parantaa mielensä kautta tahdonvoiman yksin.
Yksi kulmakivistä modernin psykologian on vapaan ilmaisun tunteita ja ajatuksia tutkimaan asioita, jotka hämmentävät potilas. Kertoja ei kuitenkaan saa edes ajattele hänen tilansa mukaan miehensä, ja hän ei saa ilmaista tunteitaan päiväkirjaa, mutta hän tekee sen salaa muutenkin. Se aiheuttaa kertojan voimakasta syyllisyyttä, mutta myös vapauden tunteen ja taakka nostettavan hänen harteillaan. Tunnustamalla tunteitaan, hän saattaa hyvinkin olla staved pois vajoamisesta hulluus pidempään kuin mitä hän olisi noudattamalla aviomiehensä tilauksia tiukasti.
Keltainen tapetti ja kuvio yläkerran lastenhuoneessa aluksi on vastenmielinen, jopa vastenmielinen, kertojan. Kuvio infuriates häntä. Kun viikot ja hänen eristäminen kulumista, mutta lopulta hänen pakkomielle taustakuva hyökkää järkiinsä ja hänen mielessään. Taustakuva lopulta tulee symboloivan loukkuun naisen sisällä kertojan, joka on todella sairas ja tarvitsee apua, mutta sysätään pois heikkona ja hermostunut mieslääkärit. Lopulta taustakuva ilmentää hänen hermoromahduksen kun kertojan lopulta vapauttaa naisen tapetin takana, ja hänen tietoisuus kietoutuu kuvitellut naisen. Hänen erittely, kertoja löytää vapauden vihdoinkin. <
Piilotettu päiväkirja, että kertoja on pitää, kun hänen miehensä ei ole etsimässä tulee lähde ajatuksen- ja ilmaisun kertojan, joka on kerrottu ole edes ajatella hänen tilastaan pelossa verottaa hänen mieli ja tahto liikaa. Se on paikka, jossa hän voi ilmaista pelkonsa, syyllisyytensä, ja hänen kaunaa miestään ja hänen lääkäreitä hoito, joka ei tee häntä parempi, mutta huonompi. Se on myös paikka, jossa hän voi ilmaista hänen turhautumista hänen erillään perheen ja ystävien kanssa.
Kertoja keskittyy paljon eroja hän näkee ja kokemuksia talossa päivällä ja kuutamossa iltaisin. Lastentarha itse saa paljon auringonvaloa kaikista kulmista päivän aikana, ja se on kuin aurinko liikkuu huoneen poikki, että kertoja näkee muutoksia kuvioita tapetti. Kuutamossa, kuvio tulee kuin baareissa piilossa loukkuun naisen. Päivällä, nainen takana on hillitty ja rauhallinen, aivan kuten kertojan; mutta yöllä, hän herää ja ravistelee baareissa paeta, aivan kuten sisempi kuohunta ja sairauteen kertojan.
(Nämä ohjeet ovat täysin muokattavissa. Kun olet napsauttanut "Kopioi toiminta", päivitä ohjeet tehtävän Muokkaa-välilehdellä.)
Luo kuvakäsikirjoituksen joka tunnistaa toistuvia teemoja ”The Yellow Wall-paper”. Esittävät tapauksia kunkin teeman ja kirjoittaa lyhyt kuvaus alla kunkin solun.
Aloita yhdistämällä tarinan teemat oppilaiden omiin kokemuksiin tai ajankohtaisiin tapahtumiin. Tämä auttaa tekemään abstrakteista ideoista helpommin samaistuttavia ja kannustaa osallistumaan.
Kannusta oppilaita lainaamaan tiettyjä kohtia tai kuvia tekstistä, jotka kuvaavat kutakin teemaa. Oppilaiden väitteiden tukeminen edistää kriittistä ajattelua ja syvempää ymmärrystä.
Anna oppilaiden työskennellä pienissä ryhmissä ja pyydä heitä keskustelemaan ja listaamaan esimerkkejä teemoista, symboleista tai motiiveista. Yhteistyöllinen oppiminen auttaa oppilaita rakentamaan toistensa oivalluksista.
Pyydä oppilaita piirtämään kuvia, kaavioita tai digitaalisia storyboardeja, jotka näyttävät, miten teemat ja symbolit esiintyvät tarinassa. Visuaaliset aktiviteetit sitouttavat eri oppimistyylejä ja vahvistavat muistia.
Pyydä oppilaita kirjoittamaan lyhyt pohdinta siitä, miten tarinan teema liittyy heidän omaan elämäänsä tai yhteiskuntaan tänään. Tämä vaihe edistää henkilökohtaista yhteyttä ja ideoiden synteesiä.
Pääteemoja "The Yellow Wallpaper" -teoksessa ovat mielenterveyden ongelmat, erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus, naisten kohtelu avioliitossa ja lääketieteessä, ja emotionaalinen ilmaisu ja vapaa ajattelu. Tarina kritisoi aikakauden sortavaa lääketieteellistä käytäntöä ja korostaa eristyksen vaikutusta mielenterveyteen.
Keltainen tapetti symboloi kertojaansa heikentynyttä mielentilaa ja hänen tunnettaan vankilasta. Kun hänen pakkomielteensä tapetista kasvaa, se edustaa sekä hänen sisäistä kaaosta että naisten taistelua päästäksensä irti yhteiskunnan rajoituksista.
Päiväkirja toimii tärkeänä kanavana kertojan emotionaaliselle ilmaisulle ja vapaalle ajattelulle. Se tarjoaa salaisen tilan pelkojen, turhautumisen ja kohtalon ilmaisemiseen hänen kohtelustaan, ja antaa hänelle vapauden tunteen, jota hänen arkielämänsä ei tarjoa.
Tarina korostaa naisten väärinkäsittelyä miesvaltaisen lääketieteen alalla. Se kritisoi vanhentuneita käytäntöjä kuten "levonhoitoa", jotka jättivät naisten äänet huomiotta ja usein pahensivat mielenterveyttä, ja osoittaa, miten yhteiskunnan asenteet vaikuttivat naisten kärsimykseen.
Opiskelijat voivat tunnistaa teemoja ja symboleja analysoimalla keskeisiä kohtauksia, etsimällä toistuvia kuvia (kuten tapetin, päiväkirjan ja valon/pimeyden) ja pohtimalla, miten nämä elementit heijastavat kertojan kokemuksia ja tarinan pääviestejä.