Julius Caesarin tragedia saattaa näyttää sekä historialta että tragedialta. Vaikka jotkut saattavat väittää, että se on molempia, se luokitellaan tyypillisesti tragediaksi. Shakespearean Histories käsittelee Britannian historian asioita, kun taas Julius Caesar sijoittuu Roomaan.
Näytelmä alkaa Caesarilla, joka palaa voittajana Pompeuksesta, entisestä liittolaisesta ja voimakkaasta roomalaisesta. Senaattori Cassius pelkää Caesarin saavuttamaa valtaa ja arvovaltaa ja vakuuttaa Brutuksen, Caesarin läheisen ystävän ja liittolaisen, kääntymään Caesaria vastaan. Cassius käyttää Brutuksen isänmaallisuutta vahvistaakseen pelkoa Caesarin mahdollisesta tyranniasta, jos se kruunataan kuninkaaksi.
Peläten Rooman menettävän demokratiansa Caesarin vallan alla, Brutus suostuu tappamaan ystävänsä Rooman nimessä. "Se ei tarkoita sitä, että rakastan Caesaria vähemmän, vaan että rakastan Roomaa enemmän." (Aktio 3, kohtaus 2) Brutus ja Cassius puukottavat Caesarin kuoliaaksi hänen kruunauspäivänä, kun he tekevät salaliiton muiden senaattoreiden kanssa. Julius Caesar sanoo kuuluisasti: "Et tu, Brute?" osoittaa hänen syvän petoksen tunteensa.
Brutus käyttää pääkaupunkia foorumina puolustaakseen tekojaan, mutta tekee yhden traagisen virheen: hän sallii Marc Antonyn, toisen Caesarin uskollisista ystävistä, pitää puheen sillä teeskennellä, että Antony osoittaisi tukea salaliittolaisia kohtaan. Antony käyttää puheessaan väkijoukkoja vihaiseksi väkijoukoksi, joka pakottaa salaliittolaiset pakenemaan.
Viimeisessä näytöksessä Cassius ja Brutus nähdään taistelemassa keskenään. Heidän on yhdessä armeijoidensa kanssa puolustettava itseään aiheuttamiaan mullistuksia vastaan. Lopulta salaliittolaiset voitetaan taistelussa ja tekevät itsemurhan.
Kannusta oppilaita lukemaan teksti huolellisesti ja korostamaan tärkeitä kohtia, jotka heidän mielestään vaikuttavat kertomuksessa. Kiinnitä huomiota hahmojen toimintaan ja dialogiin saadaksesi lisätietoja heidän motiiveistaan ja tavoitteistaan.
Analysoi päähenkilöiden taustaa, kuten heidän suhteitaan, kasvatustaan ja henkilökohtaisia kokemuksiaan. Erityisesti nämä kolme asiaa määrittävät hahmojen tulevan käyttäytymisen ja toiminnan. Oppilaat voivat myös ottaa apua hahmokartoista analysoidakseen hahmojen taustaa.
Etsi tarinassa esiintyviä erityyppisiä konflikteja ja tutki, minkä tyyppisiä konflikteja kukin hahmo joutuu käsittelemään, mikä johtaa lopulta heidän onnelliseen tai surulliseen lopputulokseen. Analysoi myös näiden konfliktien taustalla olevaa syytä, esimerkiksi tarkista, onko syy itse hahmo vai joku muu.
Yhdistä hahmojen inspiraatiot tarinan laajempiin aiheisiin. Miten heidän toiveensa vaikuttavat yleiseen sanomaan? Näiden assosiaatioiden ymmärtäminen parantaa tulkintaa. Tarinan perusteema antaa myös paljon tärkeää tietoa hahmoista.
Ota huomioon se, mitä ei yksiselitteisesti ilmaista. Hahmot voivat pidätellä aitoja ajatusprosessejaan pelon, häpeän tai muiden syiden vuoksi. Tällainen tieto voi paljastaa tärkeitä oivalluksia.
"Julius Caesarin tragedia" on kuuluisan runoilija William Shakespearen kirjoittama näytelmä, joka kertoo tapahtumista, jotka johtivat Julius Caesarin murhaan, Caesarin tappamisen motiiveista ja hänen kuolemansa seurauksista sekä lopuksi poliittisesta hälinästä Antiikin Rooma. Tämä näytelmä on eeppinen tarina petoksesta ja petoksen seurauksista.
Näytelmän päähenkilö on Julius Caesar, voimakas ja kunnianhimoinen Rooman hallitsija, joka on juonen kohteena, jota ohjaa hänen kasvavan valtansa pelko ja absoluuttisen hallinnan kunnianhimo. Juonetta mutkistaa entisestään useiden muiden hahmojen, kuten Brutus ja Cassius, sekä Mark Antony ja Octavius, läsnäolo. Nämä hahmot ovat olennaisia näytelmän ja sen teemojen kehittämisessä.