Garth S.Jowett ja Victoria O'Donnell tarjoavat selkeän ja ytimekkään propagandamääritelmän kirjassaan Propaganda & Persuasion (2014). He kirjoittavat: ”Propaganda on tahallinen, järjestelmällinen yritys muodostaa käsityksiä, manipuloida kognitioita ja ohjata käyttäytymistä saadakseen vastauksen, joka edistää propagandistin haluttua tarkoitusta” (7). Toisin sanoen propaganda on järjestelmällinen manipulointimenetelmä, ja se on varsin onnistunut. Propagandaa on käytetty laajasti poliittisella alalla 1800 -luvulta lähtien poliittisten, vastustavien ehdokkaiden ja erityisten eturyhmien asialistojen edistämiseksi. Propagandaa käytetään korostamaan idean, henkilön tai lainsäädännön negatiivisia tai positiivisia puolia. Hitler käytti propagandaa laajasti edistääkseen antisemitistisiä ajatuksiaan ja näkemystään Saksasta ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Yhdysvalloissa propagandaa hyödynnettiin suuren yleisön moraalin lisäämiseksi sodan aikana ja rekrytointitarkoituksiin.
Propaganda luottaa vahvasti eetokseen ja patosiin , ja käyttää logoja vain, jos se käyttää kahta muuta. Se ei ole kovin huolissaan tosiasioista, luvuista tai totuudesta; Sen sijaan propaganda perustuu lähinnä yleisönsä emotionaalisiin reaktioihin yhteisymmärryksen ja toiminnan luomiseksi. Vaikka opiskelijat saattavat tunnistaa, että sekä propagandassa että mainonnassa käytetään samanlaisia tekniikoita, propagandaa pidetään yleensä negatiivisena terminä, vaikka sitä voidaan soveltaa positiivisten tavoitteiden saavuttamiseen. Mainonta ei yleensä ole negatiivinen käsite, vaikka sen tavoitteena on saada psykologisesti kohdeyleisönsä ostamaan tuote. Mainonta koskee ensisijaisesti myynnin lisäämistä; Toisaalta propaganda koskee enemmän julkisen asenteen ja politiikan muuttamista.
Propaganda on määritelty erityispiirteillä, jotka erottavat sen yksinkertaisista tiedoista ja paljastavat yleensä piilotettuja tai alikäytettyjä motiiveja. Näitä ominaisuuksia ovat:
Se vetoaa tunteisiin (patos) eikä älyyn
Tieto on arvokasta ja se tavoittaa yleisön arvostelut, ennakkoluulot ja eettisen tajun (eetos)
Käyttää valikoivia tietoja; ei tasapainoinen
Aikeilla tai motiiveilla on väliä; tiedoilla on tietty tavoite
Propaganda käyttää erilaisia välineitä saadakseen huomiota ja kohderyhmiä. Näitä välineitä ovat:
| Visuaalinen ja ääninen media |
|
|---|---|
| Internet |
|
| Taide ja kirjallisuus |
|
| Puheet |
|
Monet oppilaat tuntevat propagandan hyvin ilmeisiä käyttötarkoituksia, kuten natsi-Saksan antisemitistinen propaganda tai sodan puolesta puhuvat julisteet Yhdysvalloissa ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Katso John Steinbeckin The Moon is Down , joka on kirjoitettu demokratiaa edistäväksi novelliksi toisen maailmansodan miehitetyille maille. Steinbeckin kirjaa pidettiin suurena menestyksenä, ja maanalaiset kapinalliset käänsivät sen ja jakoivat sen kaikkialla Euroopassa.
Propagandan analyysin instituutin perusti Edward Filene, Kirtley Mather ja Clyde R. Miller vuonna 1937 vastauksena propagandan lisääntymiseen ja huoleen siitä, että suuri yleisö ei tiennyt miten analysoida tietoja kriittisesti. Instituutin tarkoituksena oli tarjota suurelle yleisölle tietoa propagandan tyypeistä, propagandassa käytetyistä taktiikoista ja strategioista sen analysoimiseksi torjumaan tällaisten tietojen psykologisia vaikutuksia ja menestystä. Se toimi vuoteen 1942 asti ja luokitteli propagandan seitsemään avainluokkaan.
Luo eristyneisyyden tunteen yleisölle, joka ei ole vielä liittynyt asiaan. Se vetoaa vahvasti vaatimustenmukaisuuden tunteeseemme ja haluun kuulua johonkin ryhmään.
Tunnetun kuuluisan julkkiksen, poliittisen hahmon tai muun tahon hyväksyntä. Tämä luo tunteen luottamuksesta ja samankaltaisuudesta asian puolesta, koska henkilö edistää sitä.
Tavallisten tavallisten ihmisten hyväksyntä osoittaakseen, kuinka käytäntö tai idea on auttanut heitä. Tämä luo tavanomaisuuden tunteen mainostetusta ideasta ja osoittaa, kuinka sen menestys sopii arkeen.
Hän käyttää tekniikoita, jotka hyödyntävät yleisön ennakkoluulollisia positiivisia tunteita jostakin asiasta ja siirtävät ne mainostettavaan ajatukseen. Se luottaa vahvasti symbolismiin yhdistääkseen yleisön tunteet ajatukseen.
Käyttää nimiä, jotka aiheuttavat negatiivisen emotionaalisen reaktion, kuten pelko, viha tai ärsytys. Vertaamalla henkilöä tai ajatusta johonkin muuhun vihattuun yleisö luo mielessään yhdistyksen näiden kahden välille.
Käyttää valikoivaa tietoa väitteen tai tarinan vain yhden puolen esittämiseen. Tämä painopiste kuvaa käsillä olevaa asiaa epäoikeudenmukaisesti, ja monet ihmiset voivat heilahtaa suuntaan tai toiseen epätäydellisten tietojen vuoksi.
Käyttää voimakkaasti ladattuja sanoja, jotka päästävät kohdeyleisön positiivisiin tunteisiin. Tyypillisesti loistavat yleisyydet käyttävät iskulauseita, ja huolella valitut sanat iskulauseissa vetoavat usein yleisön pitämiin hyveisiin.
Kirjat ja näytelmät, jotka on luokiteltu propagandaksi:
Vaikka tätä toimintaa voidaan käyttää useilla palkkatasoilla, alla on yleiset perusvaltion standardit luokille 9-10. Katso yhteisistä ydinvaltion standardeistasi oikeat luokkakohtaiset säikeet.
Hyvä tapa saada oppilaat ymmärtämään propagandaa on saada heidät luomaan omaa propagandaa. Pyydä oppilaita yksin tai ryhmässä valitsemaan jokin koulun sääntö tai osa, josta he eivät pidä: pidätys, koululounaat, kotitehtävät, loppukokeet jne. Pyydä heitä sitten kehittämään se positiiviseksi ja mainostamaan sitä luokkatovereilleen. Suunnitelmansa laatiessaan heidän tulisi käyttää jotakin propagandatyyppiä ja pystyä selittämään, miten heidän strategiansa tavoittaa yleisön tunteet. Jos ne sisältävät myös logoja ja eetoksia , niiden on sisällytettävä ne selityksiinsä. Pyydä oppilaita luomaan kuvakäsikirjoitus, jonka he voivat esittää luokalle ja joka edistää heidän aihettaan positiivisessa valossa.
| Etevä 33 Points | Kehittyvät 25 Points | Alku 17 Points | |
|---|---|---|---|
| Propaganda Sisältö ja Tekniikat | Opiskelija esittää vähintään 5 eri propagandaa valitsemaansa kouluun aiheeseen. Valmistama lopputuote on luova, mielenkiintoinen, ja hyvin käyttöön propagandan tekniikoista. Käytetyt tekniikat ovat käytetään oikein, ja kuvakäsikirjoituksen saavuttaa propagandan tavoitteet ovat vakuuttavia. | Opiskelija esittää vähintään 5 eri propagandaa valitsemaansa kouluun aiheeseen. Heidän Lopputuote on luova ja johdonmukainen. Joitakin tekniikoita voidaan käyttää väärin, tai se voidaan sekoittaa. Kuvakäsikirjoituksesta tekee hyvän yritys on vakuuttava propagandaa. | Opiskelija esittää alle 5 eri propagandaa valitsemaansa kouluun aiheeseen. Valmistama lopputuote puuttuu vaivaa. Joitakin tekniikoita voidaan käyttää väärin, tai se voidaan sekoittaa tai yhdistää. Kuvakäsikirjoituksesta tekee pyrkimyksistä ollessa vakuuttava propagandaa, mutta se on rajallinen. |
| Taiteellinen Kuvauksia | Alalla on valittu kuvaamaan kohtauksia on sopiva ja siisti. Aika ja huolehditaan, jotta kohtaukset ovat katseenvangitsija ja luova. | Alalla on valittu kuvaamaan kohtauksia on sopiva, mutta voi tuntua kiirehtiä. Jotain taidetta voidaan sattumanvaraisesti sijoittaa ja puute huomiota yksityiskohtiin on havaittavissa. | Alalla on valittu kuvaamaan kohtaukset on sopimaton tai liian vähän. Jotkut kohtaukset saattanut jäädä tyhjäksi. |
| Englanti Yleissopimukset | Ideat järjestetään. On olemassa muutamia tai ei lainkaan kieliopin, mekaanista tai kirjoitusvirheitä. | Ideat ovat enimmäkseen organisoitu. On joitakin kieliopillisia, mekaaninen tai kirjoitusvirheitä. | Ideat voivat olla sekavaa tai väärässä paikassa. Puutteellinen valvonta kieliopin, mekaniikka, ja oikeinkirjoitus heijastavat puute oikoluku. |
Hanki selkeä käsitys propagandasta tietoisena menetelmänä mielipiteiden muokkaamiseen ja käyttäytymisen manipuloimiseen tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ymmärrä, että propaganda vetoaa usein tunteisiin ja käyttää valikoivaa tietoa kohdeyleisöön vaikuttamiseen.
Opi yleisistä propagandatekniikoista, joita käytetään yleisen mielipiteen vaikuttamiseen. Joitakin keskeisiä tekniikoita ovat kelkka, suosittelu, tavalliset ihmiset, siirto, nimittely, korttien pinoaminen ja kimaltelevat yleiset asiat. Opiskele jokaista tekniikkaa ja ymmärrä, kuinka ne manipuloivat tunteita ja mielipiteitä.
Analysoi kriittisesti mediaviestejä ja mainoksia tunnistaaksesi propagandatekniikat työssä. Etsi tapauksia, joissa tunteisiin kohdistetaan, valikoivaa tietoa esitetään tai käytetään suosituksia. Mieti, kuinka nämä tekniikat pyrkivät vaikuttamaan uskomuksiisi tai tekoihisi.
Kehittää taitoja arvioida tietolähteiden uskottavuutta ja puolueellisuutta. Mieti esitetyn tiedon motiiveja ja kiinnostuksen kohteita. Etsi manipuloinnin merkkejä, kuten yksipuolisia argumentteja tai ladatun kielen käyttöä.
Tutki useita lähteitä ja näkökulmia tietystä aiheesta tai aiheesta. Vertaa, kuinka eri lähteet käyttävät propagandatekniikoita mielipiteiden muovaamiseen. Etsi epäjohdonmukaisuuksia, harhoja tai puutteita, jotka voivat viitata manipulointiin.
Osallistu kriittiseen ajatteluun ja esitä tutkivia kysymyksiä, kun kohtaat tietoa, joka saattaa olla propagandaa. Harkitse taustalla olevia motiiveja ja tutki esitettyjä todisteita ja perusteluja. Kehitä tervettä skeptisyyttä ja etsi erilaisia näkökulmia muodostaaksesi tietoisia mielipiteitä.
Kun puhut propagandasta lasten kanssa, käytä ikään sopivaa kieltä ja esimerkkejä, joita he ymmärtävät. Aloita yksinkertaisella määritelmällä, kuten "Propaganda vakuuttaa käyttämällä vääriä tai puolueellisia tietoja." Yhdistä se heidän tuntemiinsa mainoksiin tai sosiaaliseen mediaan. Kannusta kysymyksiin ja kriittiseen ajatteluun. Korosta, että kaikki tiedot eivät ole tarkkoja, ja keskustele uskovan propagandan mahdollisista tuloksista. Korosta erilaisia näkemyksiä ja medialukutaidon roolia sen torjumisessa.
Lapset voivat kohdata jokapäiväisessä elämässään erilaisia propagandan muotoja, kuten mainoksissa, sosiaalisessa mediassa, televisio-ohjelmissa, uutisartikkeleissa ja jopa oppikirjoissa. Mainoksissa esimerkiksi käytetään usein tarttuvia iskulauseita ja musiikkia saadakseen lapset ostamaan tietyn tuotteen tai brändin, kun taas sosiaalisen median viestit voidaan suunnitella edistämään tiettyä näkökulmaa tai ideologiaa. Poliittista propagandaa voi esiintyä myös lasten elämässä, kuten poliittisia mainoksia, puheita ja kampanjamateriaaleja. Esimerkiksi poliitikkojen suhteellinen käyttäytyminen ja maanläheinen imago, joka heijastuu jokapäiväisten kansalaisten kanssa, ovat esimerkki siitä, mitä kutsutaan tavalliseksi kansanpropagandaksi, tekniikasta, jolla pyritään luomaan yhteyden ja aitouden tunne johtajien ja yleisön välille. Näissä viesteissä voidaan käyttää emotionaalisesti latautunutta kieltä, puolueellista tietoa tai jopa väärää tietoa ihmisten mielipiteiden ja uskomusten horjuttamiseksi. Kouluissa oppikirjat ja opetussuunnitelmamateriaalit voivat myös olla propagandan lähde. Jotkin oppikirjat voivat esimerkiksi esittää tietyn version historiasta, joka esittää tiettyä maata tai ryhmää suotuisassa valossa, mutta vähättelee tai jättää pois tietoa, joka ei ole linjassa tämän kertomuksen kanssa. Oppimalla arvioimaan tietoa huolellisesti ja etsimään erilaisia näkökulmia, lapset voivat kehittää taitojaan navigoida monimutkaisessa ja usein puolueellisessa mediaympäristössä.
Lasten auttaminen analysoimaan propagandaa sisältää erilaisia strategioita vanhemmille ja opettajille. Kriittisen ajattelun rohkaiseminen kysymyksillä, kuten "Kuka loi tämän?" ja "Onko todisteita toimitettu?" on tehokasta. Propagandatekniikoiden – emotionaalisen kielen, auktoriteettiin vetoamisen – tunnistamisen opettaminen parantaa heidän kykyään havaita manipulointia. Tämä auttaa lapsia tunnistamaan puolueellisen vaikutuksen.
Opettajat voivat käyttää monia strategioita ja työkaluja opettaakseen oppilailleen propagandaa luokkahuoneessa. Yksi lähestymistapa on käyttää tosielämän esimerkkejä propagandasta, kuten poliittisia mainoksia, sosiaalisen median viestejä tai uutisartikkeleita, jotta oppilaat ymmärtävät yleisesti käytetyt tekniikat ja strategiat. Analysoimalla ja purkamalla näitä esimerkkejä opiskelijat voivat oppia tunnistamaan propagandan ja ymmärtämään, miten se voi vaikuttaa ihmisten uskomuksiin ja toimintaan. Toinen strategia on käyttää roolipelejä, keskusteluja tai simulaatioita auttamaan oppilaita harjoittamaan kriittistä ajattelua ja medialukutaitoja. Opiskelijat voidaan esimerkiksi jakaa ryhmiin ja antaa heille tehtäväksi edustaa eri näkökulmia tietystä aiheesta ja sitten osallistua keskusteluun harjoitellakseen tietojen arviointia ja analysointia useista näkökulmista. Opettajat voivat myös käyttää medialukutaidon resursseja, kuten verkkopelejä, interaktiivisia oppitunteja tai multimediaprojekteja, auttaakseen oppilaita kehittämään kriittistä ajatteluaan ja analysointitaitojaan.
30 päivän rahat takaisin takuu Vain uudet asiakkaat Täysi hinta tutustumistarjouksen jälkeen
